Eri tutkimukset kertovat, että joka kolmas tai neljäs ikääntyneistä kokee itsensä usein yksinäiseksi. Itsensä ainakin toisinaan yksinäiseksi Suomessa kokee lähes 40 prosenttia ikääntyneistä. Yksin elävät henkilöt kokevat luonnollisesti huomattavasti useammin yksinäisyyttä. Korona-aikana sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt entisestään yksinelävillä parisuhteessa oleviin verrattuna. He myös arvioivat terveydentilansa heikentyneen useammin kuin parisuhteessa elävät. Yksinäiseksi itsensä kokevien ikäihmisten viesti on, että he haluavat päästä pois kotoa ”ihmisten ilmoille”, vaikka oma liikuntakyky olisikin heikko. Toisten ihmisten tapaaminen ja vertaistuki lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen kokemusta.
Eri ikäisten kohtaamispaikat ovat hyvinvointia ja terveyttä edistävä investointi. Tavoitteeni on, että eri ikäisten kohtaamispaikkoja saadaan ikäihmisten ja myös nuorten yksinäisyyttä lievittämään sekä mahdollistamaan vertaistukea ja mielekästä toimintaa hyvinvointialueen eri osiin. Niitä on viisasta rakentaa hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyönä.
Kotipalvelut ovat kuormittuneita, eivätkä ammattilaiset pysty olemaan kuin rajallisia hetkiä ikäihmisten luona. Kotipalvelun resursseja on vahvistettava, jotta yksikään ikäihminen ei joudu olemaan turvattomana ja sinnittelemään kotonaan ilman riittävää apua kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta.
Omaishoitajat kantavat erittäin suuren vastuun läheisistään. Omaishoidon tuen taso on pistettävä kuntoon ja varmistettava myös käytännössä omaishoitajien vapaapäivien toteutuminen. Sitten kun ikäihminen ei enää kotona pärjää, on löydyttävä kohtuuajassa paikka palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen.
Muistisairaiden tilanne on todella huolestuttava ainakin Vantaalla. Tarvitaan pikaisesti toimintakyvyn arvioinnin kehittämistä ja toimintayksikköjä, joissa voidaan intervallijaksoja toteuttamalla käytännössä arvioida muistisairaan pärjäämistä. Pelkät muistitestin pistemäärät eivät kerro arjen tilanteissa pärjäämisestä riittävästi.
Silloin kun tarvitaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon apua, muistisairas tarvitsee kohtaamista, ei vain hänen luonaan piipahduksia. Päivätoimintaryhmiä on saatava lisää avuksi yksinolon ahdistavuuteen ja turvattomuuteen.
Vantaalla tehostettuun palveluasumiseen jonottaa nyt lokakuussa 2021 yhteensä 152 ihmistä. Palvelu kyetään järjestämään noin 30 ikäihmiselle kuukaudessa. Huolestuttavin on niiden muistisairaiden tilanne, joilla ei ole omaisia puolustamassa heidän oikeuksiaan. Näin ei voi jatkua Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Tehostettuun palveluasumiseen on investoitava, jotta jokainen muistisairas voi kokea olevansa ja olla turvassa.
Olen Riitta Särkelä, sosiaalineuvos, yhteiskuntatieteiden tohtori ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Työskentelen Ensi- ja turvakotien liitossa pääsihteerinä. Tärkeintä työssäni ovat haavoittavassa tilanteessa elävien vauvojen, lasten ja naisten oikeudet sekä heidän tarpeidensa ja äänensä kuuluminen päätöksenteossa, lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ. Olen ehdolla aluevaaleissa, koska tulevat vaalit ovat jokaisen meistä kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään aikaisemmat. Tutustu vaaliteemoihini >>