Vauva-aika on turvattava ja lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutuksia ehkäistävä. Suomessa syntyy vuosittain noin 46 000 vauvaa. Sikiöajasta alkaen lapsen tuhat ensimmäistä päivää ovat korvaamattoman tärkeitä koko elämän kannalta. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan voi hyvin ja heidän elämänsä voi alkaa huolestuttavissa olosuhteissa. Vauvoista joka kymmenennellä on riski tulla kaltoinkohdelluksi sekä jäädä ilman riittävää huolenpitoa ja rakkautta. Kaikki vaikeuksissa olevat vauvaperheet hyötyvät jo odotusaikana alkavasta avusta. Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy vauvaperheille monipuolista apua ja se kannattaa ottaa hyvinvointialueella käyttöön.
Vauvat ja lapset voivat niin hyvin kuin vanhempansa. Jos vanhemmilla on monenlaisia pulmia, voimia ei riitä huolehtimaan lapsen tarpeista ja hyvästä hoivasta. Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset lapsen laiminlyönti, häneen kohdistuva väkivalta sekä perheen monimuotoiset ongelmat esim. vanhempien ero, väkivalta, päihteiden käyttö tai mielenterveyden ongelmat hoitamattomina heijastuvat pahimmillaan lapsen koko elämän ajaksi erilaisina mielenterveys- ja muina terveysongelmina. Mahdollisimman varhain tarjotulla tuella voidaan auttaa vanhempia riittävän hyvään vanhemmuuteen, ehkäistä huostaanottoja ja katkaista ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Tavoitteeni on, että jokaiselle vauvalle ja lapselle mahdollistuu varhainen ja oikea-aikainen apu ja palvelu. Korona on vaikeuttanut erityisesti niiden lapsiperheiden pärjäämistä, joilla entuudestaan on ollut vaikeaa. Koronan pitkäaikaisvaikutuksia on ehkäistävä turvaamalla lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun voimavarat. Vauvat ja lapset tarvitsevat etusijan palveluissa, he eivät voi odottaa.
Neuvoloiden resurssit on laitettava kuntoon
Neuvolat tavoittavat ennen kouluikää koko ikäluokan. Äitiys- ja lastenneuvolat auttavat lukuisia vauva- ja lapsiperheitä hyvän lapsuusajan rakentamisessa matalalla kynnyksellä ja tekevät merkittävää ongelmia ehkäisevää työtä. Tällä hetkellä ne toimivat puutteellisesti ja jopa määräaikaistarkastuksista joudutaan karsimaan.
Tavoitteeni on, että neuvoloille turvataan riittävät resurssit, jotta lapset ja vanhemmat voivat tavata tutun terveydenhoitajan ja hän voi keskittyä pitkäjänteisesti perheen asioihin. Näin myös perheessä mahdollisesti olevia vaikeita asioita pystytään ottamaan puheeksi, havaitsemaan ja varmistamaan tarvittavaa apua sekä ehkäisemään ongelmien vaikeutumista.
Perhekeskuksia tasapuolisesti hyvinvointialueen eri osiin
Lasten ja lapsiperheiden palveluja yhteen verkostoivia perhekeskuksia on kehitetty jo muutaman vuoden ajan. Perhekeskuksesta tulee löytyä mm. äitiys- ja lastenneuvolan, lääkärin palvelut, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu, puhe-, toiminta- ja fysioterapian, kasvatus- ja perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut, erikoissairaanhoidon asiantuntemusta ja lastensuojelun tukea. Lisäksi niihin liittyy avointen kohtaamispaikkojen toiminta, joista löytyy järjestöjen ja seurakuntien monipuolinen apu. Perhekeskukset rakentavat myös siltaa hyvinvointialueiden ja kuntien varhaiskasvatuksen välille.
Vantaalle ensimmäistä perhekeskusta ollaan vasta valmistelemassa. Tavoitteeni on, että tasapuolisesti Vantaa-Kerava -hyvinvointialueelle rakennetaan perhekeskuksia matalalla kynnyksellä avun varmistamiseksi lapsiperheille. Se on kannattava investointi.
Olen Riitta Särkelä, sosiaalineuvos, yhteiskuntatieteiden tohtori ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Työskentelen Ensi- ja turvakotien liitossa pääsihteerinä. Tärkeintä työssäni ovat haavoittavassa tilanteessa elävien vauvojen, lasten ja naisten oikeudet sekä heidän tarpeidensa ja äänensä kuuluminen päätöksenteossa, lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ. Olen ehdolla aluevaaleissa, koska tulevat vaalit ovat jokaisen meistä kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään aikaisemmat. Tutustu vaaliteemoihini >>