Apu ajoissa vauva- ja lapsiperheille

Vauvat, lapset ja lapsiperheet eivät voi odottaa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella joka viides asukas on alle 18-vuotias. Ennusteen mukaan lasten ja nuorten osuus väestöstä on maan suurimpia myös jatkossa. Vauvat ja lapset ovat arvokkainta, mitä meillä on. Vauva-aika on turvattava ja lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutuksia ehkäistävä. Suomessa syntyy vuosittain noin 46 000 vauvaa. Sikiöajasta alkaen lapsen tuhat ensimmäistä päivää ovat korvaamattoman tärkeitä koko elämän kannalta. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan voi hyvin ja heidän elämänsä voi alkaa huolestuttavissa olosuhteissa.  Vauvaperheet hyötyvät jo odotusaikana avusta.  Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy vauvaperheille monipuolista tukea ja se kannattaa ottaa hyvinvointialueella käyttöön.

Vauvat ja lapset voivat niin hyvin kuin heidän vanhempansa. Jos vanhemmilla on ongelmia, voimia ei riitä huolehtimaan lapsen tarpeista ja hyvästä hoivasta. Noin viidennes lapsista elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. 89 000 lasta elää perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Nämä ongelmat näkyvät hyvinvointialueellamme muuta maata yleisempänä huostaanottojen tarpeena. Siihen meidän on saatava muutos. Mahdollisimman varhain tarjotulla tuella voidaan auttaa vanhempia riittävän hyvään vanhemmuuteen, ehkäistä huostaanottoja ja katkaista ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Tavoitteeni on, että jokaiselle vauvalle, lapselle ja vanhemmalle mahdollistuu varhainen ja oikea-aikainen apu. Vauvat, lapset ja lapsiperheet eivät voi odottaa. Lapsuudesta ei ole uusintalähetystä. Jo Miina Sillanpää sanoi aikoinaan, että ”jokainen lapsi on pelastettava elämälle”. Tänään se tarkoittaa velvoitetta vanhemmuuden tukemiseen ja turvallisten kasvuolosuhteiden mahdollistamista jokaiselle lapselle.

Neuvoloiden resurssit oltava kunnossa ja neuvoloiden lähellä

Neuvolat tavoittavat ennen kouluikää lähes koko ikäluokan. Äitiys- ja lastenneuvolat auttavat vauva- ja lapsiperheitä hyvän lapsuusajan rakentamisessa matalalla kynnyksellä. Ne tekevät tärkeää ongelmia ehkäisevää työtä.

Tavoitteeni on, että neuvoloille turvataan riittävät resurssit, jotta lapset ja vanhemmat voivat tavata tutun terveydenhoitajan ja hän voi keskittyä pitkäjänteisesti perheen asioihin. Silloin myös perheessä mahdollisesti olevia vaikeita asioita pystytään havaitsemaan, ottamaan puheeksi ja varmistamaan tarvittava apu sekä ehkäisemään ongelmien vaikeutumista. Martinlaakson neuvola tulee saada takaisin Myyrmäestä Martinlaaksoon.

Perhekeskuksia tasapuolisesti hyvinvointialueen eri osiin

Lasten ja lapsiperheiden palveluja yhteen kokoavia perhekeskuksia on kehitetty jo muutaman vuoden ajan. Perhekeskuksesta löytyy mm. äitiys- ja lastenneuvolan, lääkärin palvelut, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu, puhe-, toiminta- ja fysioterapia, kasvatus- ja perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut, erikoissairaanhoidon asiantuntemusta ja lastensuojelun tukea. Lisäksi niistä löytyy järjestöjen ja seurakuntien monipuolinen apu.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perhekeskus toimii Keravalla ja Koivukylässä. Niitä valmistellaan seuraavaksi Myyrmäkeen ja Tikkurilaan. Myyrmäen perhekeskus on viivästynyt, koska valtiovarainministeriö ei hyväksynyt sen rahoitusvaltuutusta. Teen työtä sen eteen, että Myyrmäen perhekeskus pääsee toimintaan mahdollisimman pian ja että Tikkurilassa valmistelu etenee. Tavoitteeni on, että Vantaa-Kerava  -hyvinvointialueelle rakennetaan tasapuolisesti eri puolille perhekeskuksia avun varmistamiseksi lapsiperheille matalalla kynnyksellä. Se on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattava investointi.

Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö tiiviiksi lasten parhaaksi

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla. Kuntien vastuulla on varhaiskasvatus ja koulut. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön on oltava tiivistä ja saumatonta, jotta mahdolliset tuen tarpeet tunnistetaan ja niihin tartutaan hyvässä yhteistyössä yhteisten lasten parhaaksi.